Ollaan kavelemassa aamupalalle, kun brittijapikka moikkaa meita ja kysyy, oltiinko Kalkutassa noin kuukausi sitten. Siellahan me. Se kertoo nahneensa meidat Sudderstreetilla ja kertoo miten rohkeita me ollaan kun matkustetaan pienten lasten kanssa. Se sanoo tekevansa samoin, sitten kun silla on jonain paivana lapsia.
Joo, kylla me ollaan varmaankin aika mieleenpainuva naky, varsinkin kun ollaan reissunpaalla, kaikkine kantamuksinemme ja pojat sylissa. Toivottavasti annetaan myos esimerkkia, etta pienten lasten kanssa on mahdollista reppureissata.
Aamiaisen jalkeen kaydaan vuokraan fillarit. Leevi istuu Saijan tarakalla, ja Pessi matkaa liinassa mun selassa. Ymparisto nayttaa natilta pyoranselasta, pojat on innoissaan. Tullaan apinatemppelille, mutta sen 600 porrasta ja poikien lahestyva paivauniaika pakottaa jattaan temppelin huomiseen.
Saija kay illalla ayerveda-hieronnassa. Omistajalla on orava lemmikkina, Saija haluaa salakuljettaa sellaisen Suomeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti